torstai 27. joulukuuta 2007

Joulupaketti

Meidän perheen ikimuistoisin joululahja. Poikavauva, 51cm ja 3470g.
Joulusaunan, -päivällisen ja -pukin vierailun jälkeen ehdimme vihdoin iltakuudelta synnärille ja vauva syntyi 20.26.
Kaikki meni ja on oikein hyvin ja tapaninpäivänä kotiuduttiin. Vauva on tyytyväinen ja rauhallinen, nukkuu ja syö hyvin ja ruokaa riittää. 

perjantai 14. joulukuuta 2007

Joulupuuhia

Niin meillä kuin monessa muussakin kodissa on taidettu viimeillat puuhastella joulukorttien kanssa... Perheemme kuopus on juuri oppinut askartelemaan, piirtää, liimaa ja leikkaa innokkaasti.Tyttö askarteli toistakymmentä joulukorttia viime viikonloppuna. Korttipohjalle piirtelyä, kimalleliimaa, jouluisia tarroja jne. Kirjoitin mukaan jouluterveiset ja piirrosten taustaksi printtasin mukuloista tämän klassisen tonttupotretin. (Isoveli on tarkka julkisuudestaan, siksi sensurointi tähän nettikuvaan). Tuttavaperheisiin, joissa on pieniä lapsia lähetimme Unicefin joulukortit, joissa on mukana tarra-arkki. (Saaja voi liimata ne korttiin.)

 
Tänä iltana lauletaan kauneimmat joululaulut kyläkoululla, kivaa!

keskiviikko 12. joulukuuta 2007

Pakettiin ja postiin

Näinä päivinä luultavasti pidetään korttisulkeisia muuallakin kuin meillä. :)
Tänä vuonna päätin päästä helpolla piirtämällä kuvan ja printtasin korteiksi. Yleensä meidän kortit ovat olleet askarreltuja tai piirrettyjä, siis yleisesti ottaen huomattavasti suuritöisempiä. Mahtaakohan kortin kuva olla vielä ajantasalla kun kolahtaa saajan postiluukkuun, masuvauvaa tarkoitan... Kortin sisälle kirjoitellaan ja runoillaan henkilökohtaisempia terveisiä kullekin kortitettavalle erikseen.


Lisäksi piirtelin vektorigrafiikkaohjelmalla pakettikortteja. Niiden suunnitteluun tulee suorastaan himo, eri kuvia, eri värivaihtoehtoja, eri kuoseja...

Pakettien koristukseksi olen myös tehtaillut aika läjän kangassydämiä. Risulintu kyseli kommenteissa mistä tuota kangasta löytyy. Itse bongasin sen vahingossa täkäläisestä pienestä käsityöliikkeestä ihan sattumalta. Odotin vuoroani palveltavaksi ja silmiin osui nurkasta läjä tilkkutyökankaita. Aika hinnakkaita, mutta puolenmetrin palasesta saa montakymmentä sydäntä.


Ystävättären Clapotis-pakettiin printtasin mukaan tarinan huivin ohjeesta ja suunnittelijasta. Huivi tosiaan lennähtää ensi viikolla Pariisiiiiiin... voi kun pääsis mukaan! (Ei vaiskaan, minä haluan synnyttämään!!! En jaksais enää yhtään olla tämän mahani kanssa.)

maanantai 10. joulukuuta 2007

Vaihteeksi puikoilta

Vaihteeksi jotain valmiita puikoiltakin. Miten se viimeistely onkin aina niin tahmeaa?
Vauvalle oli tarkoitus neuloa pikkiriikkinen vastasyntyneen villa-asu, mutta tämä mahtuu varmasti vielä 68 senttisellekin. Taas näitä "korvatuntumalla" neulottuja, ilman mitään ohjetta siis. Vieläköhän ehtisi pienemmän väsätä, jos noudattais vaihteeksi jotain ohjetta.

 

Vauvan villasettiMalli: oma
Koko: reilu 60 cm
Lanka: n. 250 g Debbie Bliss Casmerino Dk
(55% merino wool, 33% microfibre, 12% cashmere)
Puikot: 3,5 puikot ja 3 virkkukoukku reunapitsiin
Muuta: lanka on kuin unelma, pehmoista ja ihanaa neulottavaa
Esikoinen toivoi pitkiä, vaaleanvihreitä sukkia. Saaman piti. Sopii futarille hyvin, vaikutelma jalassa kuin olisivat jalkapallosukat.

 

JussisukatMalli: SK Parhaat neuleet 9B/syksy 2006, malli nro 56
Koko: 34/36
Lanka: Novitan 7 Veljestä herneenvihreä
Puikot: 3,5 bambusukkikset

Ja mikäpä sopisikaan paremmin ensi viikolla Pariisin lomalle lennähtävälle ystävättärelle kuin Clapotis. Tämä joululahja TÄYTYY avata etukäteen!


Clapotis-huiviMalli: Kate GilbertKoko: n. 180 x 25 cm
Lanka: n. 125 g Wendy Wools Fusion, (50% wool, 50% acrylic), väri Bolognese
Puikot: 5 bambut

Neuloin tämän klassikon nyt ekan, mutta en todellakaan viimeistä kertaa. Kun sopiva, ohempi lanka osuu kohdalle, haluan itselleni tämän vielä hieman suurempana.

maanantai 3. joulukuuta 2007

Tyrämiä

niinkuin tytär S-vikaisena ja juuri R:n oppineena asian ilmaisee. Että piti näitäkin sitten kokeilla - nyt ei muuta malttaisi tehdäkään. Kankaina pellavaa, tilkkutyökankaita, vanhoja lakanoita yms.


Uuteen astiakaappiini ompelin pellavaisen pussukan, näitäkin tulossa lisää läjäpäin.


Ja vielä kurkistus muksujen joulukalenteriin (yhteen niistä, muut kuvakalenterita). Ompelin pussit säkkikankaasta ja huovasta jo vuosia sitten. Ensin en aikonut tänä vuonna ollenkaan laittaa näitä esille kun en keksinyt mitään fiksua ripustuspaikkaa, monessa paikassa ovat vuosien mittaan kiikkuneet. Vaikka pusseissa onkin namit mieheen, on tästä kuitenkin niin iso ilo lapsille, että olihan se sitten kaivettava vintin kätköistä. Meneehän nämä näinkin esillelaitettuna, tytär tosin ahkerasti käy pussukoita hiplaamassa. Purkkina iso piparipurkki kirpparilta.

torstai 29. marraskuuta 2007

Tuunattu menopeli

Nelisen vuotta vanhoihin, tyttärelle aikanaan hankittuihin Teutonia-juoksurattaisiin ilmestyi mustaa pilkkua vaaleaan, yksiväriseen sisävuoraukseen. (Kuvassa pilkut näkyvät tuossa vaalean kolmion muotoisen osan keskellä). Pesuista huolimatta pilkut pysyivät tiukasti kiinni. Pitkään harkitsin, voiko vauvaa ylipäätään nukuttaa tälläisen kuomun sisällä, jos pilkut ovatkin hometta. Mutta toisaalta uusien vaunujen hankinta pelkästään näiden pilkkujen takia tuntui liioittelulta.
Ikeasta löysin menopelin väreihin sopivaa pellavapuuvillaa. Verhoilin kuomun sisäpuolen kankaalla päälleommellen entiseen verhoiluun käsin pienen pienillä pistoilla.
(Kuvassa vaunun ulkopuolen verhoilu näyttää tummansiniseltä, oikeasti se on musta/harmaa.)
Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen!
Pari bloggausta aiempana esittelin Maarun etanapipan ohjeella neulottua oranssia pipaa. Vuoritusvaiheessa sain tähänkin malliin tuunausidean ja nyt pipa istuu vieläkin paremmin leikki-ikäisen korville. Pikkuisen pilkistää kirkuvan oranssi trikoovuori tuolta korvan takaa, ompelin sen niin lähelle reunaa, ettei tyttö pääse valittamaan kutittavasta hahtuvareunasta.

maanantai 26. marraskuuta 2007

Hurahdus pöllömaniaan

Lauantaina tein täyden työpäivän shoppaamalla joululahjoja. Taisin saada ostoshelvetissä muutaman pitkän katseen valtavan vatsani ja täpötäyden ostoskärryni kanssa.
Hankitalistalla oli myös ompelu- ja askartelutarvikkeita sekä vauvalle pikkuruinen autoiluhaalari. Kaapit ovat jo täynnä kierrätysvaatetta odottamassa vauvaa. Koska ne ovat uudenveroisia ja mieleisiä, aikeissa ei ollut  hankkia juuri mitään uutta. Näitä kuitenkin on muutaman kerran tullut kaupassa hiplattua ja en nyt enää voinut vastustaa... Kuvan värimaailma kertoo aika hyvin tämän hetkiset lempparivärit.


Loput lahjat tilaan netistä ja sitten jouluhässäkkä saa luvan olla pulkassa.
Keskityn nyt vain hoitamaan pakolliset työkuviot ja aloitan pesimisen.
Mielellään kutimien kera.

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Haaveella on eräpäivä

Puolitoistavuotta hermolepoa remontoinnista on ohi. Vajaan kolmen viikon kuluttua taas pakataan, siirretään, suojataan ja lopuksi siivotaan sotkut. Unelman toteutumisella on nyt päivämäärä.


Tästä on haaveiltu yli seitsemän vuotta - siitä asti kun taloon muutettiin. Toissakesäisen remontin "keskenjäänyt osuus" on ollut ruma reikä olohuoneen lattiassa, nurkassa, muurin kupeessa. Parin kuukauden kuluttua, kuivatuksen jälkeen siinä on jotain isoa vaaleaa, lämmintä ja pyöreää. Kruunukseen se saa jotain vanhaa ja kierrätettyä uuden höysteeksi.
Toisestakin haaveesta tulee pian totta, sen laskennalliseen eräpäivään viitisen viikkoa. Jännäksi menee, kumpi ehtii ensin...
- - - - - - - - - -

Muutama sana arpajaisiin osallistuneiden kommentista, nehän olivat melkein kuin yhdestä suusta - kirjoita mistä tykkäät. Toki näin olen tehnyt ja aion jatkossakin. Koska leipätyökseni tuotan toisten määrittelemää ja tilaamaa sisältöä erilaisiin medioihin, haluan toki harrastuksen kohdalla kaiken olevan omaa, henkilökohtaista ja vapaaehtoista. Ammattiminä kuitenkin puskee väkisin läpi, kun alan pohtia millaista yhdistelmää eri aiheista yksi blogi kestää. Puutarhablogini kohdalla olen huomannut useamman blogin pitämisen hankalaksi, mutta silti haluan sen pitää erillään koska koen sen olevan omanlainen maailmansa.

Ehkä kuitenkin sisustaminen ja remontointi ovat eräänlaista käsityötä nekin ja sisältävät visuaalista perspektiiviä siinä määrin että sopinevat asustelemaan samassa blogissa. Ja perheenäiti kun olen, lapset ja perhe-elämä vilahtelee varmasti joka välissä. Ainoa asia jotan tietoisesti vältän vuodattamasta liittynee työhön ja ammattiin. Enimmäkseen kotona työtäni yrittäjänä tekevänä on muutenkin vaikea erottaa työ vapaa-ajasta, joten blogi saa pysyä työvapaana vyöhykkeenä.

Joku kommentoineista kyselikin mitä blogeja itse seuraan. Lupaan lähitulevaisuudessa koota blogilistan omista suosikeistani, sekin varmasti valottaa paljon sielunmaisemaani.

Silmukatin silmukkamerkit


Jep. En omista silmukkamerkkejä.
Mutta aina hätä keinot keksii. Toimivuudesta voidaan olla montaa mieltä...

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Messukrapula ja virallinen arvonta

Perjantaina omat, toisten ja universumin asiat tuli taas puhuttua ja puitua raiteilleen. Sain messuseuraa hyvästä ystävättärestä, jonka kera yleensä messuilemme ammattimme puitteissa mutta tällä kertaa pääsimme tuulettumaan ihan ilman työrasitteita. Olo oli illalla kotiutuessa väsynyt mutta onnellinen, ääni pulputtamisesta käheä ja lompakko kevyt. Messusaalis tuntui lauantaiaamun valjetessa valtavalta, vaikka melkein kaikki on etukäteen harkittuja ja suunniteltuja ostoksia. Jos olisin pieni lapsi, kieriskelisin näiden kanssa lattialla ja hihkuisin onnesta.


Onneksi tuossa lankavuoressa on myös messuilla kanssani olleen ystävättäreni tilaustyö, joten tiedän mihin upottaa puikot ensimmäiseksi. Hän löysi itselleen punaisen huopahatun ja siihen Priiman osastolta täydellisesti väreiltään sopivaa huivilankaa (Fusion). Minä lupasin neuloa huivin joululahjaksi, jotta sain nuokin langat puikoilleni. Nyt vain pitäisi päättää millainen huivista tulee.

Tänään aamulla selailin toisten "messuraportteja" ja huomasin että olen (ilmeisesti juoruamiseen keskittyneenä) missannut monta mielenkiintoista lankaosastoa vaikka kaikki mukamas kierrettiin.  Messutungoksessa olin tunnistavani ainakin Vilman, ehkä Jaanan (?). Myös Angorinan osaston huomasin. Näytteilleasettajissa oli mukana pari asiakastani ja yhteistyökumppania, joiden kanssa tietysti vaihdettiin kuulumisia. Myös Pirreä oli tarkoitus moikata kerrankin livenä, mutta missasin osaston kierroksella ja lopuksi en enää jaksanut kassien kanssa lähteä pikkuhallista etsimään. Virtuaalivilkutukset sinne kuitenkin!
Mutta sitten asiaan. Lauantai-aamuna vihdoin raapustin arvontaan osallistujien nimet paperilapuille, laput pipoon ja aamupalalle kokoontunut perhe toimi virallisina arvonnan valvojana. Esikoinen nosti voittajalapun ja siellä luki:


ONNEA ILU!
(Viralliset valvojat hieman epäilivät vilunkia, kun kävi ilmi että allekirjoittanut voitti itse Ilun arpajaisissa kesällä, mutta tarkistuksen jälkeen kaikki totesivat yksimielisesti arvonnan sujuneen täysin satunnaisen arpomisen mukaisesti.)
Pistäppä Ilu osoitteesi tännepäin...
Kiitän kovasti arpajaisiin osallistuneiden kommenteista. Palaan asiaan seuraavassa postauksessa...

maanantai 12. marraskuuta 2007

Synttäriarvonta


 
Kymmenvuotias poikani innostui viimetalvena äidin neulomisesta niin
että halusi myös opetella neulomaan. Tähän pariin tiukkaakin tiukempaan
neulottuun senttiin mahtuu intoa, tunteja, hikeä ja suuria suunnitelmia...

Toissa kesänä, joskus heinä-elokuussa eksyin erään ruokablogin kommenttilinkin kautta ensimmäisen kerran neuleblogiin. (Valitettavasti en enää muista ihan tarkkaan näitä kyseisiä blogeja.) Ja niin aukesi ihan uusi maailma ja imaisi hetkessä mukaansa. Syksy menikin blogistanian tarjontaan tutustuen, monia blogeja lueskelin oikein urakalla läpi ja samalla omat puikot viuhoivat.

15.11.2006 klo 22.11. julkaisin ensimmäisen oman postaukseni tässä osoitteessa ja kuluneen reilun vuoden aikana olen luultavasti neulonut enemmän kuin koko aiemmassa käsityöhistoriassani yhteensä.  Myös vastaanotto ja kommentointi on ollut todella kannustavaa, vaikka itse olenkin aika laiska kommentoimaan vastavuoroisesti. Kiitos inspiraatioista ja vinkeistä neuloville ja käsistään käteville kanssabloggaajille!

Nykyisin on omalle suosikkilistalle ilmestynyt höysteeksi myös useita lifestyle- ja sisustusblogeja. Omia postauksia rustaillessa jäänkin usein miettimään, pidänkö blogini tiukasti neule- ja käsityöaiheisena, vai antaisinko aiheen rönsytä enemmän. Mitä olet mieltä sinä joka täällä piipahdat? Entä haluaisitko tietää minusta tai blogin nykyiseen sisältöön liittyvästä jotain tarkemmin/enemmän? Myös muut kommentit ovat tervetulleita!

Julistankin täten blogini 1 v. synttäriarvonnan alkaneeksi.
Osallistua voi vastaamalla yllä esittämääni kysymykseen yhteystietonsa kera tämän postauksen kommenttilaatikkoon.
Osallistumisaikaa to 15.11. klo 22.11. asti. Arvonnan palkintona tuliaisia Kädentaidot-messuilta.
Edit: Voi hyvää päivää taas näiden kirjoitusvirheitteni kanssa...

perjantai 9. marraskuuta 2007

Kaurapuuroa ja porkkanaa

Viime viikot olen siivonnut kaappeja ja nurkkia ja häsännyt vauvan vaatteiden kimpussa hirmuisella vimmalla. Kuin ihmeenkaupalla jossain välissä on valmistunut jotain puikoiltakin.
Edellisviikon maanantaina ryntäsin hakemaan kaupasta sukkalankaa ja kun vaarin kaurapuuronväriset perussukat olivat valmiit huomasin olevani viikon verran etuajassa. Vaihdoin värit toisinpäin ja aloitin uudet ja nyt oma ukkokultanikin saa sukat. Ja vielä riitti lankaa vauvansukkiinkin. Isompiin haen vielä kaupasta lakupussit ja tummaa olutta piilotettavaksi sukanvarteen ennen paketointia. Isänpäivälahjuksia siis.


Perussukkia vaarille, miehelle ja vauvalleMalli: se oma perinteinen, toisissa saapaskantapää, toisissa tiimalasi
Koko: isoille ja pikkuruiselle
Lanka: Novitan Seitsemän Veljestä
Puikot: 4 bambut, vauvansukat 3,5
Muuta: Nelosen puikoista yksi on hukassa, joten neuloin neljällä puikolla. Ja niistäkin yhdestä kissa on pentuna järsinyt pään rikki. Vähän vekslaamista, mutta onnistuihan se näinkin. 

Tätä etanapipoa olen useasti katsellut Maarun Tikkunuottasilla-blogissa, mutta varsinaisen inspiksen toteutukseen asti Tiinalta kun hän teki tämän maahismyssyn. Tämä on just niin hauska kuin miltä se näyttääkin.


EtanapipoMalli: Maarun Etanapipa
Koko: 3-4 v
Lanka: liukuvärjätty hahtuva
Puikot: 6 puikot (? en enää muista ihan tarkkaan...)
Muuta: jonottaa ompelupöydällä vuoritettavaksi. Tyttären mielestä kutittaa. 
No sitten törmäsin hiljattain Novitan Karusellista neulottuun pipoon jossain blogissa, en vaan enää muista missä. Ja kun näytti jotenkin niin kivalta noi värit, ostin lankaa kerän vaikka en näistä nirskunnarskunlangoista erityisemmin perusta.


KarusellipipoMalli: sieltä hatusta taas, ihan summamutikassa
Koko: oma pää
Lanka: Novitan Karuselli
Puikot: 6 sukkikset ja kukkasiin 5 virkkukoukku

Päässä sata ideaa ja pesänrakennus tosiaan pahasti akuutti. Pari viikkoa on mennyt vauvanvaatetta pestessä ja silittäessä. Paria kirppariostosta lukuunottamatta mitään uusia hankintoja ei ole tehty ja silti vaatetta ja tarviketta on laatikkokaupalla ja riittäisi vaikka nelosille. Ainoastaan vaatekaappi/lipasto vauvanvaatteille ja pikkuruinen talvihaalari tarvitaan vielä.

Valtava vauvamasu alkaa olla jo aikamoinen hidaste, viikkoja täynnä nyt 33 tai jotain. (Laskettu aika on joulunpyhinä.) Pari viikkoa sitten kärvistelin tosi kipeän selän kanssa, pari päivää taisi mennä maatessa. Kun selkä parani, alkoivat harkkasupistelut ja taas pötköteltiin. Ja tällä viikolla taas ei mitään vaivoja. Lakkosynnytystä en uskalla edes vielä ajatella, oman kylän pieneen ja kotoiseen synnäriin ei lakon aikaan pääse, joka tuntuu ihan karmealta. Ties minne tästä lähdetään, uhkailivat ettei ruuhkan sattuessa edes puuduksia välttämättä saa... Mutta mitä näitä etukäteen murehtimaan, avoimin mielin vaan tulta päin.  :)

Mutta ennen synnäriä on vaikka mitä: huomenna ukkokulta lupasi kärrätä minut ja mahani Ikeaan (ihmeiden aika ei ole ohi!), Tampereen messut ensi viikolla ja monenlaista muutakin kissanristiäistä on lähiviikkoina tiedossa. Yrittäjänä minulla ei pahemmin ole vauvalomaa, joten töitäkin pitää tehdä, joulua laitella ja neuloakin aion jossain välissä. Että jotain pientä puuhaa tiedossa.

perjantai 12. lokakuuta 2007

Viimehetkillä

Jännäksi meni kelloköynnöksen kukinta tänäkin syksynä, yhden kukan ehti avata ennen viimeyön pakkasta! Komea ja näyttävä se on, kukan terälehtien halkaisija n. 6-7 cm.

 
Nuppuja olisi kymmeniä, mutta pakkanen taitaa tehdä näistä selvää.
 

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Pöksyt

Tilasin vauvaa varten nettiputiikista hampputrikoisen kantoliinan. Samaan tilaukseen tuli napsittua kaikenlaista pientä, kuten tämä virolainen hahtuva. Ihanan rasvaista!


VillavaippahousutMalli: Fern&Faerien ohje
Koko: 0-6 kk
Lanka: virolainen liukuvärjätty hahtuva
Puikot: 3,5 bambut

maanantai 8. lokakuuta 2007

Lahjuksia

Lahjottu on puolin ja toisin. Miehen täti täytti viikonloppuna pyöreitä vuosia ja neuloin lahjaksi Woolista Minttumaari-huivin, Rinsessapipon ja samalla valepalmikolla varustetut somikkaat. Vaikka hyvissä ajoin tuli lahjojen neulonta aloitettua, kiire pääsi yllättämään loppumetreillä. Sain neulottua edellisiltana puolilta öin, aamulla varttia ennen juhliin lähtöä päättelin vielä viimeiset sormikkaiden langanpäät, vauhdikas kuvaussessio ja paperiin kääräisy kun muu perhe jo istui autossa odottamassa. Päivänsankari ei ehtinyt avata pakettiaan juhlissa, joten en tiedä oliko mieleinen. Sormikkaiden sopivuus olisi kiinnostanut, itselläni on aika pienet kädet (7,5) ja tein oman koon mukaan hieman reilut.

Kuvaa vaalensin reilusti, jotta sain pintaneuleen näkyviin, muutenhan tuo tummansininen Wool on todella tummaa ja silmät olikin aika kovilla neuloessa. Mikään valo ei nyt tunnu riittävän.


Minttumaari-huiviMalli: Ullan MinttumaariLanka:  Novitan Wool, tummansininen
Puikot: 4 bambut
Muuta: harmi kun en muistanut mitata, mutta leveys pingotettuna ehkä n. 150 cm ja korkeus n. 80 cm. Ruutuja toistin 22 kertaa.

Rinsessa-pipoMalli: Ullan RinsessapipoLanka:  Novitan Wool, tummansininen
Puikot: 3 bambut

Rinsessa-sormikkaatMalli: Oma, rinsessapipon valepalmikkoa ja peukalokiilaan kokeilin Villapallon Ruskakäsineiden kiilaa
Lanka:  Novitan Wool, tummansininen
Puikot: 3 bambut
Langankulutus kaikkiin näihin kolmeen n. 260 g. 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ja sitten itsesaamiini lahjuksiin. Torstaina myöhään iltapäivällä huomasin postiauton kurvaavan ylimääräisen kerran postilaatikollamme. Oli pakko lähteä tarkistamaan ja mitäs sieltä löytyikään!  


Famun blogiarvonnan palkinto: Stepin sukkalankaa (erittäin ajankohtainen, pääsee pian puikoille), itselleni uusi lehtituttavuus Sabrina neuletrendit, virkattu pussukka ja Famun käyntikortti eli orvokkipannulappu, suklaanappeja, kortti ja tämä...


todella koskettava pikkiriikkinen suojelusenkeli "Angel of Love". Kiitos Famu, tämä kosketti erityisesti nyt kun tuossa vatsanahan alla kutittelee oma pikkuinen käärö. Kunhan saan hoitopöydän hankittua, tämä pääsee sinne kunniapaikalle. 

Illat hujahtaa ulkona haravan varressa ja onneksi varhain pimenevä ilta armahtaa ja ajaa sisälle neulomaan. Ristiselkä huutaa jo armoa, mutta loppuviikoksi on luvattu mahdollista lumisadetta!

tiistai 2. lokakuuta 2007

Vaihteeksi ommellen

Sain kuin sainkin raivattua ompelukoneet pyykkivuorien takaa(siirtämällä vuoret sivuun). Ja ensin valmistui kirjepostia?


No ei vaan kestopikkuhuosunsuojia itselle koska siedän huonosti kertakäyttöisiä. Varsinkin näin raskausaikana niiden käyttö on ollut miltei mahdotonta. Mallia olen katsellut pitkin nettiä ja näihin piirsin itse kaavan kertakäyttöistä phs:ää apuna käyttäen. Ovat siis protomallit, joten koekäytön jälkeen viilaan mallia tarpeen mukaan ja ompelen lisää sarjana. Näihin olis kiva siirtyä kokonaan, täytyyhän mutsinkin kestoilla jos vauvat on villavaippavauvoja, vai mitä!


Nämä ovat tavallaan kevyt-versioita, näissä ei ole kosteussuojaa ollenkaan. Päällä vanhaa vauvan flanellilakanaa ja välissä 1-2 kerrosta vanhaa froteepyyhettä. Ja kiinni saa nepparilla.
(Kyselin viikonloppuna Eurokankaalta kosteussulkukangasta, jota nettikaupat tuntuu myyvän aika hyvään hintaa - ei ollut. Tulee kuulemma joskus rulla ja menee samantien. Kai sitä sitten on pakko tilata netistä, vaikka mieluummin hypistelisin vaihtoehtoja ennen ostamista.)

Olen flanellipyjamaihmisiä. Koska ne on kesällä turhan kuumat, ostin jokunen vuosi sitten parilla eurolla alennusmyynnistä itselleni lyhythihaisen, polvipituisen yöpaidan ja se on yllättäen nykyään lempparini. Ison mahan kanssa on mukava nukkua mekossa kun ei mikään kuminauha paina massua. Yöpaita on kuitenkin jo parhaat päivänsä nähnyt ja pestäkin sitä pitää - joten eikun kaavoja piirtämään vanhasta ja uutta kehiin.


Trikoopalat löytyi vanhoista varastoista, en edes enää muista mitä varten olen aikoinani ne ostanut. Sinisen tein ensin koekappaleena aika suurpiirteisesti ommellen, mutta yllätyksekseni kaavoja ei tarvinnut korjata yhtään. Mekon mitta on sen mukainen mihin kangasta riitti. Raidallisessa meni etukappaleen raidat hieman vinoon, mutta mun tekemäksi erittäin onnistunut!

Puikoilla käy suhina. Lauantaiksi pitää saada ainakin pipo valmiiksi, Minttumaari on jo onneksi pingottumassa. Lahjuksia siis.

torstai 27. syyskuuta 2007

Lehtihuivi

Ilulta voittamani Bamboo-kerää olen ihaillut ja hiplaillut. Kerä odotti sitä "oikeaa" mallia ja niin vain viimeviikolla törmäsin blogimaailmassa Lankakomeron Lehtihuiviin. NAPS. Se oli menoa... Just tälläistä tarvitsen juuri nyt Mambotakin kaveriksi ja värikin sopii ihanasti.
 
 
LehtihuiviMalli: Lankakomeron lehtihuivi - Yarn Closet´s Leaf ScarfKoko: n. 15 x 120 cm
Lanka: SWTC:n Bamboo n. 80g
Puikot: 4 bambupuikot
 
Ihana malli, vaikkakin piti parin kohdan takia pitää ohjetta käsillä koko ajan. Huivin alkupää sisältää hirmuisen määrän virheitä, kyllä loppua kohti mallikerta alkoi kuitenkin jo hahmottua ja luistaa. Nyt menis pari näitä heti perään aika vauhdikkaasti. Varokaa ystävät ja sukulaiset, näitä saattaa löytyä Silmukatin joulupaketeista! Mistähän tätä lankaa sais lisää, kun en ole kovin innostunut tilailemaan ulkomailta?

Ompelukone ja saumuri huutelee nyt kutsuvasti prokkiksiin joita olen suunnitellut jo ainakin puolivuotta. Pitäis vain löytää ne koneet tuolta silitettävien pyykkivuorten takaa. Aloitan aina ensin siivoamalla rojut/pyykit pois ja kun parin päivän siivousurakan jälkeen vihdoin pääsisin koneille onkin monta uutta ideaa ehtinyt putkahtaa päähän. Ja sit ne ompelut taas jää.

tiistai 25. syyskuuta 2007

Jotain syksyksi

Mistäs sitä taas aloittaisi. Väliin valmista tulee yhdeltä jos toiseltakin puikolta ja kaikkea ei ehdi millään naputella muistiin. Ja sitten kun vihdoin saa kuvat kasaan ja istun päivittämään, en enää millään muista. Sen siitä saa kun tekee leipätyötä kameran takana ja koneen edessä - millään ei jaksaisi enää tarttua vapaa-ajalla moisiin yhden sukkaparin takia.

No tässä sukkapari kuitenkin. Tytär kävi ystävättärensä nelivuotissynttäreillä ja keijutilpehöörin lisäksi tikuttelin lahjapaketiin tämän sukkaparin. Lankana kokeilin Ilun arvontapalkinnoksi lähettämää Opalin lankaa. Lanka ok, mutta nuo värit jotenkin oudot mun makuuni.

 
Sukat
Malli: hatusta, tiimalasikantapää, kavennukset miten sattuu.
Koko: noin 5-vuotiaalle, 48 silmukkaa
Lanka: Opal
Puikot: 2,5 bambupuikot

Sitten aamut viileni ja tyttärelle piti kiiruusti saada pipo, kun äidin silmään kaikki entiset näytti niin kulahtaneilta, kevään bambupipokin oli kesän aikana kaapissa jotenkin kitsahtanut. Joten lainasin erään työnalla olevan projektin lankoja ja tässä tulos:

 
Noppa-PipoMalli: hatusta, 3 oikein, 2 nurin
Koko: noin 3,5-vuotiaalle, 140 silmukkaa
Lanka: Novitan Nalle
Puikot: 3 bambupuikot
Muuta: Raitakerrosten lukumäärän neiti on itse arponut noppaa heittämällä luvuista 1-5.

Ja sit se suklaamansikka.
Tais olla jotain ihan muuta kuin edellisen postauksen vilautus lupasi? :)


Päätin tehdä pojalle (10v) paidan talveksi. Sai itse valita värit ja toiveina oli mustaa ja vaaleanpunaista. Mustaa kieltäydyin neulomasta kun valoa on päivä päivältä vähemmän ja ehdotin ruskeaa sen tilalle. Pojalle kelpasi ja yhdessä ideoitiin kuviot.
 
PääkalloneuleMalli: kuvion pohjana apinoitu Novitan syksy 07-lehden mallista 71, samasta mallista koko ja silmukkamäärät.
Koko:152 cm
Lanka: Novitan Nalle
Puikot: 3,5 bambupyöröt ja sukkapuikot
Muuta: Neuloin etu- ja takakappaleen kainaloihin asti pyörönä, siitä eteenpäin edestakaisin neuleena. Hieman jännitti mitä jäljestä tulee, mutta ei huomaa! :) Hihoista tuli liian pitkät vaikka pituudet on tarkasti ohjeen mukaiset. Neuloin hihat sukkapuikoilla pyörönä = vähemmän ommeltavaa.

Ja tätä neuloessa taas muistin että kuvioneule EI ole mun heiniä.
Tästä selkäkuvasta näkyy vaaleanpunaisen kirkkaus paremmin. Poika tykkäsi lopputuloksesta, vaikka neule onkin vielä reilu. (Yläkuvassa hihat on kääritty)
 

Ja vielä Pirkanmaalaista varhaisnuorisomuotia vuodelta 2007 - pääkalloneule, likaiset verkkarit ja Reinot...

lauantai 1. syyskuuta 2007

Mambo Muhkea

Elokuussa puikoilla viihtyi Mambo. Ja kuten arvata saattaa lopputulos oli muhkeampaakin muhkeampi. (Ihan niinkuin minä nyt en ennestään jo olisi tosi muhkea. On kuulemma liian iso maha, ainakin käyrillä. Vähän itseäkin hirvittää, pitäis tän kanssa vielä jouluun asti jaksaa.)
 
 
MambotakkiSovellettu mallista: Novita 3/2007, malli nro 4. Koko M
Lanka: n. 950 g Novitan Mamboa
Puikot: 8 pyöröt
Muuta: Mallia sovellettu joka käänteessä. Mm. vähemmän palmikoita, hihat normaalipituiset ja malliset, kauluksessa kapeampia palmikoita, enemmän nappeja.
Edit: Napit on muuten Suomen Puolustusvoimien mallistoa...

Vaikka paksut puikot ei oikein taivu mun käsiin, ihmeen helppoa neulottavaa Mambo silti oli. Jos nyt aloittaisin tämän, ottaisin tiukasta käsialastani huolimatta ehkä kuitenkin ohuemmat puikot. Jotenkin lopputulos jäi löysäksi ja "hengettömäksi" ja sileästä neuleesta tuli tosi epätasaista. Ja kaulus on just niin iso ja lörppö kuin se näyttääkin lehden mallikuvassa. Eli pienentäisin kaulusaukkoa ja kaulusta.
No, onpahan jotain päällepantavaa johon mahdun! Nyt puikoilla onkin suklaamansikkaa...

 
Elämme muuten mielenkiintoisia aikoja. Digiaikakauteen siirryttäessä meiltä loppui telkkarin tuijotus! Saas nähdä kuinka kauan menee ennenkuin perheestä joku ( kuka?) saa tarpeekseen ja ryntäämme telkkarikauppaan ostamaan jonkun megadigilaajajättilakanan. Tähän asti ollaan tihrusteltu matkatelkkaria ja nyt sekin on hiljaa. Varsin terveellinen koe nähdä kuinka ajankäyttö nyt muuttuu, neulominenkin tuntuu jotenkin oudolta kun telkka ei pauhaa vieressä. Ihan kuin joku ei olisi kotona.

sunnuntai 26. elokuuta 2007

Prinsessan suklaasukat

Vaikka ollaan koko suku ihan lyhyitä tappeja, tytär kärsii öisin "kasvukivuista". Ja tähän ikävään perintövaivaan auttaa hieronta, villasukat ja äidin kainalo. Ilun palkinnoksi lähettämästä Wetterhoffin Silviasta tein pitkällisen pohdinnan jälkeen tyttärelle erityiset unisukat, joita olen suunnitellut neulovani jo ainakin vuodenpäivät.
 

Lanka on tosi ohutta eikä sen tikuttelu paksuilla puikoilla esim. huiviksi oikein tuntunut hyvältä. Niinpä kerin langasta kaksi suunnilleen samankokoista kerää ja neuloin sukat kaksinkertaisesta langasta. Epäilin langan riittävyyttä sukkiin, mutta se riitti loppujen lopuksi yli kolmeen sukkaan. Harmi kun en uskaltanut tehdä vieläkin pidempää varsiosaa. Ekan sukan neuloin 2:n puikoilla, välillä lainasin puikot toiseen hommaan ja toiset neuloinkin sitten 2,5 bambuilla kun en muistanut... Kantapään jälkeen aloin ihmetellä pientä kokoeroa, jota ei edes huomaa ellei tiedä. Kuvissakin esiintyy erikokoiset sukat, mutta sen verran jäi harmittamaan että neuloin vielä sen kolmannenkin.
 
 
Unisukat

Malli: Edessä oleva mallikerta Sukkasillaan-kirjan (Mitronen - Vilkkumaa, Tammi 2005) lettisukista, tiimalasikantapää.
Koko: noin 3-vuotiaalle, alussa 48 silmukkaa, kantapäästä eteenpäin 45
Lanka: n. 30 g kaksinkertaista Silviaa
Puikot: 2,5 bambupuikot
Muuta: Kuin unelmat, kevyet ja pehmeät. Jokainen oikea prinsessa tarvitsee tälläiset.

perjantai 24. elokuuta 2007

Rai Rai

Villavaippahousujen neulomisesta olen haaveillut kauan ja oikein pidätellyt itseäni... Niitä kun on kaapissa ennestäänkin, ensimmäiset hankittu ja neulottu jo vuonna -96. Nyt kuitenkin hahtuvan puutteessa nappasin kauppareissulla mukaan pari Huopasta ja päätin kokeilla onnistuuko homma niillä. Ainakin lanoliinikylvyn nämä tarvitsevat. Pääsen kokeilemaan vasta joulun jälkeen, onko muilla kokemusta huopasesta näissä vaippahousuissa?
Kunhan pääsen hahtuvakauppaan, joka tapahtuu viimeistään syksyn messuilla, luulen ettei hetkeen tässä blogissa muuta nähdäkkään kuin vaippaa toisen perään.
 
 
VillavaippahousutMallit: Ottobren malli ja Kestovaippainfon sivuilta
Lanka: 2 kerää Novitan Huopasta
Puikot: 5 bambupyöröt ja sukkapuikot
Muuta: Pikkunöttönen jäi oranssia, vihreä meni kokonaan.
Noihin "ei raidallisiin" ajatellin kokeilla pepun puolelle neulahuovutusta, kunhan saisin ensin päätettyä minkä kuvion huovuttaisi.
 
 
Sillä välin kun vajaa kilo Mamboa pingottuu, puikoilla jotain tälläistä josta tytär kysyy joka ilta "joko ne on valmiit?". Eli tulossa tarpeeseen, kerron tarkemmin kun saan valmista.
Ja tämmöisen sain! Olen ihan hämmentynyt moisesta. Kiitos Susa!
 
 
Kiitos kaikille kommentoineille lämpimästä myötäelämisestä. Hautajaiset olivat ainakin itselleni erityisen koskettavat vaikken erityisen läheinen isäni kanssa ollutkaan. Isäni ystävät ja sukulaiset muistelivat isääni niin lämpimästi etten muista moista ennen hautajaisissa kuulleeni.

Ja vielä on nolona tunnustettava että huomasin vasta pari päivää sitten laskurini raksutelleen jo aikapäiviä sitten kymppitonnin rikki. Olin aiemmin suunnitellut pitäväni jotain arvonnantynkää, mutta ohi meni. Mutta lupaan palata asiaan myöhemmin, jahka pääsen täydentämään muutenkin varastojani...