lauantai 24. helmikuuta 2007

Villapaidan tarina

"Olipa kerran kaunis villapaita. Villapaidan nimi oli vissiin Jackpot, sellainen nimi sillä luki niskassa. Monta talvea isosta tavaratalosta isolla rahalla hankittu villapaita lämmitti emäntäänsä ja hänen mieltänsä. Kerran villapaita oli unohtunut pitkäksi aikaa pyykkikorin pohjalle odottamaan villaisia ystäviä yhteiseen kylpyyn. Ja tuli päivä kun emännän oli mentävä päiväksi pariksi sairaalaan. Olipa emännällä innokas isäntä, joka näki tilaisuutensa tulleen ja ajatteli iloisesti yllättää emännän pesaisemalla pyykit sillä aikaa kun tämä oli lasta saamassa...
ja niinhän siinä kävi että M-koon villapaidasta tuli XXXXS-kokoinen. Kun asia näki päivänvalon, oli lähellä ettei emäntä hormoonimyrskyissään pistänyt isäntäänsä ulkoruokintaan. Mutta kun oli taas uusi nälkäinen suu ruokittavana niin emäntä mietti hiljaa mielessään että kyllä isännälle ja ehkäpä myös villapaidalle vielä jotain käyttöä olisi..."
Ja niin uuden, kuuman pesun sekä pitkällisen tuumailun jälkeen syntyi tämä:
Vanhasta uutta: neuloskassiEnnen: villapaita
Muuta: Kassiosa paidan vartalo-osasta, kahvat hihoista. Kassin koko on noin A4. Villapaita tuli tosi tarkkaan käytettyä hyödyksi, vain kaulusresori ja pienet palat kainaloista jäivät yli. Kahvat rullasin suorakaiteenmallisista paloista ja ompelin käsin kiinni pötköksi. Vuoriksi muuntautui vaatekomeroepisodissa hävitystuomion saanut, joskus kymmenisen vuotta sitten itseommeltu pellavainen paitapusero. Ja kun sopivaa vanerinpalaa pohjalle ei sattunut heti löytymään, Ukkokulta sahasi sopivan pätkän jämäparketista. Hieman se on paksu, mutta sopivan painava ja antaa ryhtiä muuten aavistuksen lössölle kassille. Sisäpuolella parin sentin pala tarranauhaa toimittaa napin virkaa.
Ompelin vielä merkkilapunkin sisäpuolelle muistoksi "entisestä elämästä".
Kahvojen päihin jäi hihan resoriosa. Kahvat olen käsin ommellut nurjalta kiinni kassiin noin tsiljoonalla pistolla. Ennen vuorin kiinnittämistä siis, kiinnityspistot jää vuorin alle piiloon.
Ja tosiaan jäi omat synttärit tyttären juhlien varjoon, kun en muistanut edellisessä postauksessa esitellä Ukkokullalta saamaani lahjaa.
Niin monta ihanaa sukkaa ja eri kavennusta ja kantapäätä. Montaa on kokeiltava, mutta ihan ekaksi täältä on pakko kokeilla Vikkelit! Voi kun ehtisi/viitsisi joskus isoon cityyn lankakaupoille ja löytäisin niihin jonkun ihanan langan. Ja kun saisin joskus tuon teddytakin valmiiksi, puikoilla menossa nyt hihat.
Edit: toiset tsiljoona kirjoitusvirhettä korjaamassa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti