sunnuntai 26. elokuuta 2007

Prinsessan suklaasukat

Vaikka ollaan koko suku ihan lyhyitä tappeja, tytär kärsii öisin "kasvukivuista". Ja tähän ikävään perintövaivaan auttaa hieronta, villasukat ja äidin kainalo. Ilun palkinnoksi lähettämästä Wetterhoffin Silviasta tein pitkällisen pohdinnan jälkeen tyttärelle erityiset unisukat, joita olen suunnitellut neulovani jo ainakin vuodenpäivät.
 

Lanka on tosi ohutta eikä sen tikuttelu paksuilla puikoilla esim. huiviksi oikein tuntunut hyvältä. Niinpä kerin langasta kaksi suunnilleen samankokoista kerää ja neuloin sukat kaksinkertaisesta langasta. Epäilin langan riittävyyttä sukkiin, mutta se riitti loppujen lopuksi yli kolmeen sukkaan. Harmi kun en uskaltanut tehdä vieläkin pidempää varsiosaa. Ekan sukan neuloin 2:n puikoilla, välillä lainasin puikot toiseen hommaan ja toiset neuloinkin sitten 2,5 bambuilla kun en muistanut... Kantapään jälkeen aloin ihmetellä pientä kokoeroa, jota ei edes huomaa ellei tiedä. Kuvissakin esiintyy erikokoiset sukat, mutta sen verran jäi harmittamaan että neuloin vielä sen kolmannenkin.
 
 
Unisukat

Malli: Edessä oleva mallikerta Sukkasillaan-kirjan (Mitronen - Vilkkumaa, Tammi 2005) lettisukista, tiimalasikantapää.
Koko: noin 3-vuotiaalle, alussa 48 silmukkaa, kantapäästä eteenpäin 45
Lanka: n. 30 g kaksinkertaista Silviaa
Puikot: 2,5 bambupuikot
Muuta: Kuin unelmat, kevyet ja pehmeät. Jokainen oikea prinsessa tarvitsee tälläiset.

perjantai 24. elokuuta 2007

Rai Rai

Villavaippahousujen neulomisesta olen haaveillut kauan ja oikein pidätellyt itseäni... Niitä kun on kaapissa ennestäänkin, ensimmäiset hankittu ja neulottu jo vuonna -96. Nyt kuitenkin hahtuvan puutteessa nappasin kauppareissulla mukaan pari Huopasta ja päätin kokeilla onnistuuko homma niillä. Ainakin lanoliinikylvyn nämä tarvitsevat. Pääsen kokeilemaan vasta joulun jälkeen, onko muilla kokemusta huopasesta näissä vaippahousuissa?
Kunhan pääsen hahtuvakauppaan, joka tapahtuu viimeistään syksyn messuilla, luulen ettei hetkeen tässä blogissa muuta nähdäkkään kuin vaippaa toisen perään.
 
 
VillavaippahousutMallit: Ottobren malli ja Kestovaippainfon sivuilta
Lanka: 2 kerää Novitan Huopasta
Puikot: 5 bambupyöröt ja sukkapuikot
Muuta: Pikkunöttönen jäi oranssia, vihreä meni kokonaan.
Noihin "ei raidallisiin" ajatellin kokeilla pepun puolelle neulahuovutusta, kunhan saisin ensin päätettyä minkä kuvion huovuttaisi.
 
 
Sillä välin kun vajaa kilo Mamboa pingottuu, puikoilla jotain tälläistä josta tytär kysyy joka ilta "joko ne on valmiit?". Eli tulossa tarpeeseen, kerron tarkemmin kun saan valmista.
Ja tämmöisen sain! Olen ihan hämmentynyt moisesta. Kiitos Susa!
 
 
Kiitos kaikille kommentoineille lämpimästä myötäelämisestä. Hautajaiset olivat ainakin itselleni erityisen koskettavat vaikken erityisen läheinen isäni kanssa ollutkaan. Isäni ystävät ja sukulaiset muistelivat isääni niin lämpimästi etten muista moista ennen hautajaisissa kuulleeni.

Ja vielä on nolona tunnustettava että huomasin vasta pari päivää sitten laskurini raksutelleen jo aikapäiviä sitten kymppitonnin rikki. Olin aiemmin suunnitellut pitäväni jotain arvonnantynkää, mutta ohi meni. Mutta lupaan palata asiaan myöhemmin, jahka pääsen täydentämään muutenkin varastojani...

keskiviikko 22. elokuuta 2007

Elokuun tunnelmia

Mahtaakohan täällä enää ketään poiketa? Viime päivityksestä aikalailla aikaa, mutta suinkaan tätä blogia ei ole unohdettu. Kesken kevään taimihässäkän iski alkuraskauden pahoinvointi väsymyksineen ja arvatenkin pihatouhut ovat menneet taas "hieman vasemmalla kädellä". Eli kovin on piha-asukit olleet Silmukatin pihalla oman onnensa nojassa, onneksi sentään vettä on tullut taivaalta niin eivät ole pystyyn kuivuneet.
Jotain siellä kumminkin on kasvaa. Ja ihan kohtuullisesti siihen nähden että ostopistokkaita ja paria orvokkia lukuunottamatta kaikki kesäkukat on itsekasvatettuja.
Tässä pari noin viikko sitten kameralle tallennettua näkymää.
Keijunmekkoja siellä, keijunmekkoja täällä, joka puolella... Tässä rapulla isossa ruukussa obeliskiin kietoutuneena.
Eteläseinustalla olkkarin ikkunan alla eli "paraatipaikalla" liljoja taustallaan Jackmannii-kärhö.
Liljojen ja kärhön kaverina Nina Weibull-ryhmäruusuja.
Lasiverannan seinustalla eteläauringon lämmössä parimetrisiksi hujahtaneet kirsikkatomaattini. NAM! Huomatkaa hienot isännän askartelemat istutuslaatikot! Mainitsen ne täällä vaikka nimenomaan kielsi :)
Rapunpielessä rehottaa pensaskrassi. Tänä vuonna kokeilin kirkkaanpunaista, mutta lieneekö paahteinen paikka kun kukan väri on jotenkin haalistunut. Taustalla kiipeilee kelloköynnös, mutta kuvassa ei taida se näkyä.
Pation kulmilla ruukuissa pelargonioita, basilikaa, hajuhernettä ja lobeliaa.
Patiolla myös kermanväristä krassia. Jotenkin väri tällä kertaa jotenkin vihertävä, aiempina vuosina väri on ollut kaunis vaalea kerma.
Hajuherneet vasta nyt kukassa ja tuoksu on ihana! Mun tulee aina näistä mieleen tuoksuvat kuulakärkikynät, joita minulla oli pikkutyttönä.
Neilikkaruusu Pink Grootendorstit pelästyttivät keväällä kun löysin vain pari versoa. Leikkasin hätäpäissäni ihan alas ja kyllähän se hienosti sieltä nousi. Olisi varmaan herännyt ilman leikkelyäkin.
Näkymä äskeisten ruusujen yläpuolelta, hevoskastanja.
Omenatarhassa näkymä on lohduton. Kuten muillakin tällä seudulla, omenat varisevat ennen kypsymistään.
Syötävää kuitenkin riittää reilusti tänäkin vuonna, jos pihlajanmarjakoin mellastamisesta ei välitä. Useimmat omenat ovat ainakin osittain syötävissä.
Kasvi/yrttimaalla rikkaruohot rehottaa.
On siellä jotain syötävääkin, salaattia, hernettä, yrttejä, kesäkurpitsaa...
... joita odotetaan kieli pitkällä. Nämä pienet olisivat niin nameja, mutta en millään raaski niitä vielä syödä.
Monivuotiset yrtit viihtyvät yksivuotisia paremmin. Salvia, timjami, mäkimeirami, minttu, lipstikka, ruohosipuli...

maanantai 13. elokuuta 2007

Välillä käy näinkin

Ihan ensiksi. Mulla näköjään on lukihäiriö. Ihan pakosta tulee Silviasta Siviaa, kun saahan sitä Sivillan paksuisenakin. Ei auta vaikka tavaan sitä ikuisuuksiin... Sori.
 
Tätä seiskaveikkaa oli puikoilla heinäkuun sateilla. Novitan syksynumeron liitteen eka malli muotoitui ukkokullan neuleeksi. Eipä ole nyt elokuun helteillä lomailevalla kultamurulla kylmä kun saa tämän vielä pukea päälleen! :)

 
Oli joutuisaa ja mukavaa neulottavaa. Ja sopivan hillityt nuo palmikot mun makuuni.

 
Miehen neulepuseroMalli: Novitan 7-veljestä liite 3/2007, malli nro 1. Koko M
Lanka: 600 g Novitan 7-veljestä
Puikot: 3,5 ja 4,5 bambupyöröt
Muuta: Taisin kerrankin tehdä kuten ohjeessa neuvottiin...
 
Nyt helteellä olen narskutellyt ihanasta vihreästä uutuus-Mambosta takkia itselleni. Ei nimittäin taida vauvamahani enää kohta vanhoihin mahtua. Samoja vihreitä Mambokeriä olen bongaillut useastakin neuleblogista, taitaa olla suosittu väri.
 
Kiitos kaikille onnittelijoille. Masussa melskataan ja kaikki on hyvin, vaikka äitimuori on apeissa tunnelmissa parisen viikkoa ollutkin. Elämässä tuntuu taas olevan ilon väliin surua, heinäkuun viimeisenä päivänä isäni nukkui pois. Isä sairasti parisen vuotta, välillä voi paremmin väliin huonommin. Hautajaisjärjestelyt on kutakuinkin tehty ja loppuviikosta matkustamme kotiseudulle jättämään ukille jäähyväiset.