keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Kirjallista

Väsymys painaa ja puristaa päätä. Ei auta vaikka kuinka ulkoilisin ja nukkuisin, iltapäivällä putoan siihen väsymyksen kuoppaan, enkä nouse sieltä ennen seuraavaa aamua. En ole kovin mukavaa seuraa kiukuttelevana äitinä, vaimona ja ystävänä.

Iltaisin, tarkkaanottaen hieman yhdeksän jälkeen odottelen makuuhuoneessa vauvan nukahtamista koppaansa yöunilleen. Silloin on pieni hetki aikaa lukea ja kirjoittaa samalla vauvan ääniä ja rauhoittumista kuunnellen.
 

Kirjallisiin harrastuksiini kuuluu vauvapäiväkirjan päivitys. Neljä vuotta sitten, odottaessani tytärtäni viimeisilläni, eräs ystäväni antoi joululahjaksi kalenterin. Aloin merkitsemään joka päivä muutaman sanasen odotusfiilisiä ja tapa jatkui tyttären syntymän jälkeen. Aikaa tähän oli juuri illalla vauvaa nukuttaessa ja niin tuli koko vuosi 2004 merkittyä muistiin. Päivien tapahtumat ovat kovin arkisia, mutta merkittäviä meidän elämässämme.

Pari vuotta jäi välistä merkitsemättä, mutta jatkuu taas. Kirjoitan merkintöjä vauvalle itselleen, tarkoituksena että lapset voivat sitten joskus lueskella merkintöjä ensimmäisestä omasta vuodestaan.
Muuten kirjalliset harrastukset ovat pahasti jäissä. Kirjat yöpöydällä keräävät vain pölyä päälleen, pari sivua kerrallaan lukien en edes oikein hahmota tarinoita kunnolla. Näidenkin aika on sitten joskus.
(Olen muuten tosi iloinen Hannu Väisäsen Finladia-palkinnosta. Hänen teksteistään en niin hirveästi innostu, mutta muuten hän on idolini jonka taidetta ja uraa olen jo jonkin aikaa seurannut)

 
Mutta eräs toinen naisihminen huushollissamme kyllä ehtii lukemaan sitäkin enemmän. Näitä siivosin taas aamulla takaisi hyllyyn.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti