torstai 17. huhtikuuta 2008

Herkkua työpöydällä

On asioita joita ei voi vastustaa. Kuten Niko Ahvonen ja Penelope. Oi tätä herkkua jota Ilulta tilasin. Villasilkkibambua. Nyt pitäis vain osata päättää millaiset sukat tästä itselleni neulon. Ehdotuksia?
 

Ilu haastoi myös vilauttamaan työpöytää ja minullahan näitä riittää. Seuraavassa pari eniten käytössä olevaa. Pikkuisen siistin pöytiä, keräsin paperit läjiin ja kynät paikoilleen, muuten ihan naturel.
 
Tämä pöytä on se jossa haluaisin viettää eniten aikaani ja jossa kuitenkaan juuri en ehdi olla. Nytkin siinä on tyttären napinleikit menossa. Eli mun ompelupöytä, joka on kellarikerroksen välihuoneen nurkkaan väsätty. Joka neliösentti on hyötykäytössä, tavaraa katosta lattiaan. Tuossa isossa kaapissa on kankaita ja liinavaatteita, mutta varsinaiset kangasVUORET on vintissä. Lankoja on kohtuullisesti, suurinosa on tuossa ylähyllyllä.


Olkkarissa on "kauhistus" eli lipasto jonka olen ostanut ihka ekalla palkallani 16-vuotiaana. (Olin kesätöissä maatalouslomittajana!) Mäntyinen, kellastunut lipasto on ihan kamala, mutta sillä on niin paljon tunnearvoa etten ole sitä raaskinut vielä tuomita saunanpesään. Läppäri on oikeestaan mun kakkostyökone, se joka kulkee palavereissa ja työkeikoilla mukana. Mutta kotona ollessaan palvelee nettikoneena. Siinä onkin melkein aina iltaisin joku perheenjäsenistä, vauva ei sentään ihan vielä. Kun kone on keskeisellä paikalla kotona, siitä on kätevä valvoa nuorison surffausta ja tietsikka-aikaa.

 
Ja se pakollinen eli varsinainen TYÖpöytä. Konttuurini ja muu työtila on kellarikerroksessa omalla sisäänkäynnillä. Oma työaikani alkaa kun mies palaa omista hommistaan kotiin, joten nykyään tuossa pienessä ikkunassa valo palaa myöhään yöhön...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti