sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Elonmerkki pimeydestä

Tätä pimeyttä olen narissut jo niin kauan että olkoon. Mutta tänään on oltu kuin huppupäässä, ei päivä voi tästä enää synkistyä. Ensimmäisen adventin kunniaksi vaihdoin kuitenkin parit verhot ja ripoteltiin jouluvaloja sinnetänne.
Vaikka vettä on satanut tänään oikein lotisemalla, kai ne pakkaset joskus vielä tulee. Niitä odotellessa neidille messuilta napatuista Katia Peruista muhkea perushuivi, patenttineuletta.
 
HattarahuiviMalli: patenttia eestaas jokusella silmukalla
Lanka: Katia Peru, 2 kerää vaaleanpunaista
Puikot: 5,5
Muuta: Niin pitkän neuloin kuin kahdesta kerästä riitti. Suunnilleen sopiva tuli, menee kahdesti kaulanympäri.
Yhdet Noropolkkaritkin ois raportoitavaksi, parhaillaan just jalassakin. Mutta tuli niin epätoivoisia kuvia kun pimeässä yritin kuvata että kokeilen jokupäivä paremmalla valolla. Näkis vaan.
Ja ompelukone on surrannut ja kaikenlaista väkerretty, on näet joulu tulossa jos ette vielä ole kuulleet.
- - - - - - -
Ja enpäs ole unohtanut vaikka varmaan jo niin luulitte! Tänään sain itseäni ja neitokaista sen verran patisteltua virallisiin arvontahommiin että saatiin pienelle arvontapalkintopaketille uusi omistaja. Virallisena valvojana toimi Marakattiosaston edustaja (vihreä hiha vilahtaa kuvissa ja yrittää auttaa).
Ja rumpujen päristystä, voittaja on...
Helmis!
Onnea voittajalle! Jaksaakohan voittaja odottaa palkintoaan lauantaisiin liigapikkujouluihin vai kiikutetaanko paketti kotiinkuljetuksella lähipäivinä perille?

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Messuille menossa ja arpalippuja jaossa

Sitä saa joskus hyviä ja vähän huonompiakin ideoita päähänsä ja sitten juoksuttaa päivät pitkät - niin kuin nyt tekee. Monenlaista uutta arjen mullistavaa muutosta on kehitteillä ja päätä pakottaa ideatulvan pursutessa. Mutta kun keksii muuta tekemistä, tahtoo se vaan aina olla pois tästä itse tekemisestä. Onneksi on kuitenkin The Messut viikonloppuna ja pääsen jopa kahtena päivänä sinne pyörimään. Kivaa siis tiedossa!
Jotta jotain asiantynkääkin ois, niin tälläisiä kukkapinnejä olen saanut saanut suurempien ja vielä keskeneräisten projektien välipaloina näperreltyä. Näiden väriyhdistelmiä on kiva suunnitella jämäkerävarastojen äärellä.
Erään lauantai-illan ratoksi keittelin parikin eriväristä lientä. Yhden värin (mustan) pyöräytin koneella, toisen pistin porisemaan liedelle. Oliiviin kylpyyn upotin kirpparilöytöjä, tunikan ja huivin. Liemi jäi kuitenkin niin värikkääksi niiden jäljiltä että hulautin sinne vielä tämän Pirreltä kesällä saamani sukkalangan.
En oikein tiennyt sen alkuperäisestä väristä, onko hauki vai kala. Mutta tästä uudesta väristä tiedän, se on ihanaa!! Just sopivat, murretut metsäiset sävyt. Pätkärääkätyn uudelleenvärjäys onnistui siis yli odotusten. 
Ups, meinasin ihan unohtaa! Ne on taas blogisynttäritkin ihan pian, sunnuntaina paukahtaa 3 bloggausvuotta mittariin. Ja kuten tapana on, pidän taas arpajaiset. Tällä kertaa tosin palkintona on jotain ihan pientä, ehkä itse tehtyä. Jos haluat olla mukana, puumerkki kannattaa pudottaa kommenttilaatikkoon, aikaa sunnuntai-iltaan 15.11. klo 22.11. asti.
Nähdään messuilla!

lauantai 31. lokakuuta 2009

Pääasioita

Tämä pimeys ei oikein houkuttele bloggailemaan. Kuvat jää ottamatta ja tekee mieli vaan käpertyä sohvalle neuloskelemaan. Tänään kuitenkin vapaapäivän kruunasi auringon matalat säteet ja saadaan nämäkin tuotokset tallennettua.
Tytölle piti saada kutittamaton pipo. Äiti alkoi siis neulomaan.
SolmupipoMalli: oma
Lanka: Garnstudio DROPS Silke Alpaca, beige
Puikot: 5
Muuta: KoolAid-kylpy + koristeet ja nyöri sekalaisia langanjämiä
Sain tätä ihanaa lankaa lahjaksi Merrulilta viime keväänä. Sen väri tuntui vain jotenkin vieraalta ja vaati hieman jatkojalostusta. Uitin valmiin pipon kirsikanvärisessä KoolAid-kylvyssä ja yritin saada aikaan liukuvärjäyksen. Lanka kuitenkaan ei imenyt väriä kovin hyvin ja liottelin sitä liian kauan. Lopputulos onkin enemmän kulahtaneen kuin värjätyn värinen.
Pari kukkaa langanjämistä ja i-cord-nyörillä "solmu" kiinni.
Kiva tuli. Tytär tykkää. Ei kutita.
Marakatti-osastolle valmistuneita:
Kauluri
Malli: Drops Design, Garnstudio, enemmän ja vähemmän muunneltuna
Lanka: Handmaiden Fine Yarn Casbah Sock (Titityyltä)
Puikot: 3,5
Muuta: silmukkamäärä en enää muista, tämäkin on ollut jo kuukauden käytössä :)
 
Marakatti tuuraa isompaansa ja esittelee myös isoveljen uuden pääasian:
 Tychus-pipa #2 (Tappara on terästä!)malli: TychusKoko: nuori/aikuinen
Lanka: kaksinkertainen Sandnes Garn Lanett,
oranssi ja tummansininen
Puikot: 4,5 bambut
Muuta: Aloitussilmukoita 48. Lyhennettyjen kerrosten "käännöksiin" tein taas ne ylimääräiset lenkinnostot. (Lupasin joskus jollekulle kuvata ja näyttää miten sen teen. Arvatkaa muistinko neuloessa, sori. Ehkä seuraavalla kerralla muistan ajoissa.)
Vähän turhan tummaa tuo sininen, hämärän hyssyssä ja sisätiloissa näyttää mustalta. Ja se Tapparan merkki puuttuu vielä.
Ja sekin asianlaita tässä selvisi, viime talvista ideaa neuloessani, että meillä asuu teini. Tää on pojan mielestä kuulemma ihan out. Ja on ihan noloo kun meidän lapset joutuu kulkemaan äidin neulomissa asusteissa.
Vai niin. Se on nyt sitten tätä.

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Pajalta postiin

Joskus viime keväänä osallistuin blogeissa kiertävään meemiin lupaamalla tehdä halukkaille jotain pientä. Minna Vuoden kulku-blogista lähetti minulle ihanan huovutetun korun jo keväällä. Minä puolestani sain omat pari pakettiani postiin vasta hiljattain. Nyt kun ne ovat perillä, uskallan näyttää mitä paketteihin oli kätketty.
Eli ompelukone surrasi kasan kangaskasseja. Omat kassit ovat olleet ahkerassa käytössä päivittäin. Kassien kankaat ikeasta, varsinkin tuo tummempi kangas on ihanan paksua ja sopii tosi hyvin kassikankaaksi.
Kassien lisäksi käärin paketteihin hiuspampuloita.
(Olen valmistanut pampuloita myös myyntiin, pistä meiliä jos olet kiinnostunut!)
Kassien taustalla näkyy uusin tuunausprojekti, joka kylläkin on vain meikäläisen suunnittelema ja ukkokullan toteuttama: meidän uusvanha ulko-ovi! Jotkut asiat ottaa aikansa, talo maalattiin muistaakseni 8 vuotta sitten ja tätä oven kunnostusta on suunniteltu siitä asti. Ilmeisesti taas idean hahmottaminen "kirjaimellisesti" antoi vauhtia. Piirsin ajatukseni uudesta ikkunoista paperille, merkkasin värikarttaan uuden värin ja johan alkoi tapahtua.
Ovi on siis ikivanha, 50 vuotias kuten talommekin. Yritin etsiä kuvaa vanhasta mutten löytänyt, alkupeäisessä oli harmaanruskeaa, hilseilevää maalia ja lakkaa toisella puolella sekä yksi suuri "röpelölasi".
Lasi vaihdettiin uuteen kirkkaaseen ja suurta pintaa rikottiin askartelemalla kaksi "valelistaa" molemmin puolin eli näyttää nyt kuin ikkunoita olisi kolme. Lisäksi hionta ja maalaus molemmille puolille. Ovenpielille raaputus ja pari kerrosta valkoista maalia.
Uusiksi meni myös oven oikealla puolella oleva valkoinen pylväs sekä pätkä puista kaidetta. 
Ovi on oikeastaan toinen ulko-ovistamme sillä kylmältä kuistilta on vasemmalle heti toinen ulko-ovi - ehtaa 70/80-luvun tyyliä. Kolme korkeaa, kapeaa keltaista röpelölasi-ikkunaa männynvärissä ovessa. Senkin kunnostamiseksi on jo visio ja väri valittuna, harmaalla taitettua petroolia ja uudet lasit...

maanantai 19. lokakuuta 2009

Syvilla vesillä

Lokakuinen mieli on synkkä, pimeä ja tahmea kuin nämä kuvatkin. Ei oikein muuta jaksa kuin istua ja ehkä vähän neuloa.
Baktus # 2Malli: Baktus scarf
Lanka: Colinette Jitterbug, väri salty dog, 1 vyyhti (113g)
Puikot: 3,5
Muuta: Tätä ihanaa lankaa saa nyt Lankaideasta!!! Liian monta ihanaa väriä jäi sinne..
SormikaatMalli: oma
Lanka: Fleece Artist Trail Socks, väri peacock, yht 53 g
Puikot: 3,5
Muuta: Hieman liian isot tuli, ei "istu kuin hansikas"
Yläkuvassa myös kirpparilla kampannut uusi ihana talvitakkini.
Eipä nyt muuta.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Rantua tuas

Puikolta tipahti taas raitasukat pienen marinoinnin jälkeen. Koska lienenkään aloittanut, oisko ollut keväällä.
Kokeilin nyt toista Kaffe Fasset-väriä, aikaisemmat näytti tältä. Näissä väriyhdistelmä on omaan makuuni aavistuksen synkkä. Niissä edellisissä narisin mukana olleita kirkuvia"hammastahnavärejä"  jotka puistattivat neulottaessa. Mutta nyt olen sitä mieltä että kyllä se Kaffe sittenkin oli oikeassa, ne sopii siihen. :D
Kaffetta norosti-sukat nro 2Malli: oma perussukka, raitaidea apinoitu norohuiveista ja sukista
Koko: oma 37
Lanka: Schachenmayr Regia Design Line Kaffe Fassett 6ply, väri 05952
Puikot: 3,25 Knitpicks sukkikset
Muuta: Silmukoita 54, etuosan joustin 2o, 1n
Postipate pudotti eilen ihanan paketin. Onni potkaisi Letun blogiarpajaisissa ja tälläisiä ihania lahjuksia sain. Sukkalankaa, ihanan huovutetun riipuksen ja pitsiaddit (jollaisia mulla ei vielä olekaan!), Kiitos Lettu!
Niistä ompeluksista ens kerralla. Tää on nyt vielä vähän sellainen hys-hys-juttu..

perjantai 2. lokakuuta 2009

Väriä elämään ja HETI!

Hirvee väripuutostila päällä. Aivan akuutti, joka nurkka ja rätti näyttää niin valjulta ja ankealta. Nyt pitää saada väriä, vitamiinia ja lämpöä, nämä pimeät ja lyhyet illat imee muuten voimat ihan kokonaan.
Tomaattisadon jämiä kypsytellään nyt sisällä. Taskulampun valossa keräsin toissailtanan pakkasen alta pois. Kolme tarjottimellista makeita namiherkkuja.
Kevään Titityyn sukkalankaklubista sain tosi hempeää pastelliväristä Koigun sukkalankaa. Talutin vaihtoi sen kanssani hieman värikkäänpään versioon. Ihan ok lankaa ja ihan maltillisesti raidoittui.
BFF SocksMalli: BFF Socks, Cookie A.
Koko: 37
Lanka: Koigu Painter's Palette Premium Merino (KPPPM), yht 76 g
Puikot: 2,5 mm KnipPiksin sukkikset
Fiilis: No joo, tulipahan tehtyä. Eiköhän nämä käytettyä tule.
Messumatkalta Keski-Suomeen saattaa tarttua erikoisia tuliaisia. Viikko sitten ammattimessuilla seuranani oli onnekseni hyvin "tärkeitä tarpeita" ymmärtävä kollega. Hän ei ollenkaan ihmetellyt miksi ensin etsitään lankakauppa ja sitten vasta messuillaan jos jaksetaan/ehtidään/muistetaan.
Titityyllä sattui siis totaalinen repsahdus. Fleece Artistin Trail Socksia ja Casbahin merinoa.
Värien puutostilaa olen lääkinnyt myös mm. ompelemalla mekkokankaastani tyynynpäällisiä ja hankkimalla tuikkulyhtyjä. Maalia ja pensseliäkin on heiluteltu ja ompelukone surrannut. Niistä kerron lisää myöhemmin.

perjantai 11. syyskuuta 2009

Pienelle neulojalle

Voe mahoton mitä löysin eilen kirpparilta. Onko tämmösiä siis edes olemassakaan vai näenkö unta?
Lasten vanhat vyyhdinpuut. Kokonaiskorkeus n. 30 cm. Valmistajana paikallinen perinteikäs yritys, nykyiseltä nimeltään Niemen Tehtaat.
Miltei käyttämättömät ja erittäin hyvässä kunnossa. Ainoastaan valmistajan tarra vähän rypyssä.
Ja toimivat aivan kuin ne aikuisten versiotkin. Raaskiiko näitä edes käyttää? Apuneuloja tosin oli hieman pettynyt kun toimivat "vain" langanpidikkeenä. Kokeeksi kerittiin yksi sukkalanka.
Onkohan nämä todella tarkoitettu leluksi? Jos tiedät näistä jotain lisää, kerro ihmeessä!

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Kanervikko

No joo, pitihän sitä Puroa kokeilla. Onneksi oli tarvetta yhdelle nopeelle villikselle. Minulle Purosta muistuu mieleen mummon neulomat lasten villapuserot jostain ehkä 80-luvulta. Ne oli pastellisävyisiä, ehkä jotain mohair/akryylisekoitetta ja jotenkin niin samanoloista. Eli oli silloinkin jo liukuvärjättyjä lankoja.
Ihan ok, vähän lörppö ja hengetön lanka mun makuun mutta menettelee. Harmi vaan että tälläinen "nopea" lanka ei kuitenkaan ole konepestävä. Tästä kun mielellään neulois kevyitä pitovaatteita, semmoisia kestäviä ja pestäviä.

Kertun kanervikkoMalli: Omasta päästä, HIP HIP HURRAA!
Koko: n. 110 cm
Lanka: Novitan Puro, kanervikko, yht. 244g
Puikot: 5 mm pyöröt
Muuta: Eri keristä kaksi kerrosta kerrallaan. Resoreissa ja kauluksessa ei värinvaihtoja.
Fiilis: OK, vaikuttaa mukavan lämpöiseltä ja kevyeltä. Mallin onnistuminen nostaa fiiliksiä enemmän kuin lanka.


Ja nyt mä sen tein! Ilman ohjeita, ilman laskemisia "mutu"-menetelmällä ylähäältä-alas-raglan eli yhtenä kappaleena + kaulus. Oli helppoo kuin heinän teko. Pari kertaa mallasin ohimennen sopivuutta tyttärelle ja annoin palaa.


No niin, nyt loppu räpsiminen! Et saa kiinni!

tiistai 25. elokuuta 2009

Äänestämään heti, Hop!

Huiskulalla on käynnissä hauska puutarha-aiheisten blogien äänestys, ja Silmukatin pihablogi on myös mukana. Käykääpä tutustumassa ja äänestämässä! Löysin itsekin monta uutta ihanaa blogia tuolta listalta.
Pihalla en ole ehtinyt enää viikkoihin juuri muuta tehdä kuin kastella tomaatteja ja napsia omenoita suuhun. Sipulit sentään keräsin kuivumaan ja tuosta leikkimökin kuistilta niitä haetaan suoraan pataan tarpeen mukaan.
Liljaloistoa, tuoksuvat huumaavasti!
Nina Weibullit totisesti rakastavat hevosenpeetä, meinaavat melkein tukehtua kukintoihinsa.
Ja nyt ne kukkivat!!! Punahattuja olen odottanut malttamattomana jo toissakeväästä kun siemenet kylvin. On totisesti odotuksen väärtti, tykkään! Toivottavasti viihtyy yrttimaalla ja leviää.
Myskimalvakin on uusi tulokas, en vain ole ehtinyt siihen oikein tutustua kunnolla. Ovatkohan nämä muhkeat mukeröt nuppuja vai siemenkoteloita?
Muistakaa äänestää! :)

Kilometrihuivi

Liigalaisten kesäretkeä odotellessa ja uusia lankahankintoja suunnitellessa tuli pienoinen morkkis niistä entisistä, neulomattomista langoista joita meikäläisellekin on kummasti kertynyt. Tästä varsinkin jäi reilusti ihania alpakoita yli kun suunnitelmat kesken projektin typistyi.  Ja kun tykkään kovasti ainaoikeasta pinnasta ja Bactuskin tuli muokaten kokeiltua niin siitä se idea sitten lähti..
Otin pyöröt (oisko ollu 80 cm) ja loin niin paljon silmukoita kun puikolle mahtui. (Laskin ne jossain vaiheessa, 530 silmukkaa.) Ja aloin neulomaan ees taas. Välillä väriä vaihtaen ja niin pitkään kun raidoitus joten pysyi säännöllisenä.
KilometrihuiviMalli: ainaoikeeta eestaas
Koko: Leveys n. 14 cm, pituutta yli 2,5m
Lanka: Dropsin Alpaca, 6 eri väriä, yht. 182g
Puikot: Oisko ollu 3 mm pyöröt
Fiilis: Piiiiiiitkä, yltää reilusti ainakin kolme kertaa kaulan ympäri. Karvainen ja kutittaa. Mutta minä niin tykkään juuri noista väreistä!
Viimeistelyksi useamman viikon hautominen ja kiroilu mitä hapsujen suhteen pitäisi tehdä. Sitä löyhien solmujen ongelmaa kun en ole vieläkään ratkaissut. Eilen sitten otin ja päätin tehdä edes jotain, pysyi tai ei. Lisäsin langanpäiden kaveriksi jäljelle jääneistä keristä hapsuja ja siinä se nyt on. Jos jossain näätte siellä täällä vihreitä ja sinisiä langanpätkiä, minä siellä varmaan olen ulkoiluttanut pitkää uutta ystävääni. :)
On kuulkaas muuten ihanaa olla töissä! Työt on sitä samaa kuin ennenkin, mutta viimeiseen reiluun puoleentoista vuoteen ei tälläistä työrauhaa ollut. Nyt saan koko päivän keskittyä vain töihin, kukaan ei roiku kainalossa, kisko lahkeesta, painele tietsikan nappuloita tai piirtele mun tärkeitä papereita täyteen vielä tärkeämpiä suttuja. Yhtään nenää ei tarvitse niistää tai päikkäireitä toisella korvalla kuulostella.
Ja mikä parasta: bonuksena lapset on niin ihania illalla kun niitä on saanut koko päivän ikävöidä!  
. . . . .
Edit: Pihan puolella on osallistuttu Huiskulan järjestämään Vuoden Paras Puutarhablogi-kilpailuun. Käykäähän tutustumassa ja äänestämässä, armaat taitavat blogiystäväni! :)

maanantai 10. elokuuta 2009

Elokuu

Elokuu on kypsä, täyteläinen ja runsas. Ja siellä täällä on jo ripaus syksyn keltaista.
Kaupanpäällisinä saatu hauska yllärikukka, olikohan nimi kirjokakkara tai jotain sellaista.
Paprika
Tomaattisadosta on tulossa ennätysmäinen. Isoa punaista ja keltaista kirsikkatomaattia, ekat on jo maisteltu.
Black Velvet-krassi oli pieni pettymys. Jotenkin vaatimaton ja odotin kukista tummempia.
Kermanvärinen sen sijaan on tänäkin kesänä upea.
Yrtti-iiso
Kesän ensimmäinen auringonkukka.
Mustaherukat voivat huonosti vaikka keväällä olivatkin elinvoimaisia. Luovutan, ne saivat nyt häätötuomion, olen kaikki konstit kokeillut. Tilalle valkoista herukkaa, ehkä vadelmaa, karhunvadelmaa?
Myskimalva kukassa omenapuun alla. Puun toisella puolella toinen uusi tulokas, palavarakkaus availee myös kukintojaan. (Ois näköjään niiton aika.)
Ja omenapuiden oksat riippuvat päivä päivältä enemmän. Omenoita tulee tänäkin vuonna paljon. Viikko vielä kypsyttelyä ja päästään herkuttelemaan ensimmäisillä.
Kuivurissa parhaillaan persiljaa ja kanttarelleja.
Muistiin: keräsin eilen iltakierroksella talteen ruohosipulin siemenet. Rukolaa ja kehäkukkia odotetaan tuuleentuvaksi ja vahditaan että saataisiin niistäkin siemenet talteen. Myöhemmin vuorossa krassit, samettiruusut, ruusuliisat, kirveli...

torstai 6. elokuuta 2009

Riemuhyrrä

Iski kesähullutus. Tapion kaupan kaupanpäälliset uhkaavasti lisääntyivät varastossani parisen viikkoa sitten ja asialle piti heti tehdä jotain. Sen enempää taaskaan miettimättä lanka puikoille ja vasta pyörylän suurentuessa vähän miettimään mitä tässä nyt oikein taas ollaankaan tekemässä.


RiemuhyrräMalli: idea Pinwheelistä
Koko: Halkaisija reilu metri
Lanka: Novita Jenga, kahta eri väriä 5 kerää, n. 500g
Puikot: Kokoelma KnitPiksin 5 puikkoja ja eri pituisia kaapeleita
Fiilis: Nirskun narskun mutta tästä tuli oikeastaan aika kiva. 
Siis tajusin vähän liian myöhään että tässähän on ***paksu lanka ja ****paljon silmukoita jotka lisääntyy koko ajan. Ja arvatkaapa onko paksuille puikoille olemassa tooooosi pitkiä pyöröjä? No Pinwheelin neuloneet varmaan sen jo tietääkin, mutta minähän tietenkään en tiennyt. Paitsi nyt kun olen pitkien vitosten perässä kolunnut puoli Suomea käsityöliikkeitä ja plärännyt nettikaupat läpi.
Onni onnettomuudessa, sain tästä hyvän syyn vihdoin retkahtaa KnitPicksin kaapeleihin. Nyt löytyy kaapelia pitkää ja pätkää, on jatkopalaa ja puikkoja. Ja lisää kannetaan Tampereen reissuilta.
Ja Tapioltakin saa "kohtuuhintaan" lisää näitä Jengoja kaupan päälle. :D Että  jos vielä niitä nurkkiin kertyy niin vaikka koukulla reunaan lisää kierroksia.

Ajatus oli leikkimökkineuleesta alusta asti ja tämä sopii neidin juuri valmistuneeseen mökkiin kuin nappi silmään. Kävin eilen illalla tyttärelläni kyläilemässä ja vein viltin tuliaisina.

Mökki on ikkunaruudukoita lukuunottamatta valmis ja tyypillisen talonrakennusprojektin tapaan pihatyöt taitaa jäädä ensi kesään.
Emäntä on tarkka että kengät jalassa ei tässä huushollissa sisään saapastella.
Mökkikeittiöstä löytyy kaikki tarvittavat mukavuudet.
Vieraalle tarjottiin maittava iltapala tupaantuliaisissa lahjaksi saaduilta astioilta. Myös upea pajusta ja poppanasta kudottu liina saatu lahjaksi ja tehty juuri tänne sopivaksi.
Ilta-auringossa ikiomalla verannalla.
LeikkimökkiMalli: perinteinen, suuntaa antavia mittoja ja ohjeita Rakentaja.fi-sivustolta
Koko: n. 2x2m + veranta. Harjakorkeus n. 2m.
Materiaali: Erilaisia ja kokoisia lautoja, maaleja, nauloja, työkaluja ja ties vaikka mitä nippeliä ja nappelia
Fiilis: Rakentaminen on kallista lystiä! Mutta saatiin juuri sellainen kuin haluttiin, kiitos ihanan, taitavan ja kärsivällisen ukkokullan!! Mökki mitoitettu siten että sinne mahtuu yöretkeilemään.