maanantai 30. maaliskuuta 2009

Huhuu, missä muut?

Jokunen vuosi sitten - siis noin viisi ja risat - seurasin ahkeraan erästä puutarhakeskustelupalstaa (puutarha.net?). Sitten tuli vauvasivustot ja käsityöblogit ja muut ja pihajutut pikkuhiljaa jäi vähemmälle.
Nyt multapeukaloita kolottaa niin että aloin etsiä niitä entisiä foorumeita. Missäs te ahkerat mullanmyllääjät oikein nykyisin nettitreffailette?
Ja juuri multaan peitelty tomaatit Sungold ja Tamaris sekä idänunikko ja yrtti-iiso.

perjantai 27. maaliskuuta 2009

Postipäivä paras päivä

Eilinen päivä oli töissä katastrofi. Ulkoinen kovalevy hyppäsi lattialle, tila tajuton ja on nyt ensiavussa saamassa sielunhoitoa. Kädet on kyynärpäitä myöten ristissä ja toivomme parasta. Siellä on vaan kaikki raakakuvat viime syyskuulta asti. Älkää kysykö oliko kaikista varmuuskopiot...
Mutta onnetar oli kuitenkin tässä taannoin Merrulin blogissa minulle suosiollinen ja tämä suloinen paketti hieman voiteli eilisiä murheita. Niin kaunis kortti ja paketti.
Paketin sisältä paljastui kauniit korvikset, joita osasin odottaakin, mutta kaikki muu oli ylläriä. Kaunis pieni pellavainen pussukka joka on vuoritettu herkällä pienikukallisella kankaalla, koristeena kirjontaa ja virkattu kukkanen. Ja lankaa! Tuota samaista, ylellistä Dropsin Silke Alpacaa, josta neuloin meidän kuopukselle jokinaika sitten Thorpen.
Kiitos Merruli. Paketti oli täyskymppi, aivan upea!
Sainpa myös tunnustuksenkin (lisäsin napin palkintokaappiin). Kiitos -Miu-!
Jatkan tylsää linjaani olla jakamatta sitäkään eteenpäin. Ihania blogeja on vaan niin paljon että on ihan mahdoton laittaa niitä mitenkään paremmuusjärjestykseen.
Mutta käykääpä katsomassa tuota -Miun- palkittujen listaa, parin entisen suosikkini lisäksi löysin sieltä uusiakin tuttavuuksia, -Miun- omaa blogia unohtamatta.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Vannomatta paras

Eilen oli mun eka kerta.
Vaikka taannoin vannoin etten näihin puuhiin ryhdy. Just sen takia että tiesin miten tässä käy. Puuha on aivan liian helppoa ja lopputulos uskomatonta ollakseen totta.
Olen koukussa. Ja pahasti.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Odottava olotila

Muutaman päivän ihanan aurinkoiset kelit ovat kummasti herätelleet odottelemaan. Kevättä. Lämpöä. Aurinkoa. Kasvua...

Tämä on juuri se hetki kun minulla tahtovat pienet taimivauvat unohtua hetkittäin. Kun ei tarvitse päivittäin ihmetellä ja kastella, käy niin että unohtuvat luvattoman pitkäksi hetkeksi. Suurin huolenaihe on se ettei apuri 1v kisko laatikoita alas ikkunalaudoilta.

Puutarhuriassari 5 v. tosin ei unohda. Haluaisi kastella omat basilikaviljelmänsä joka ikinen päivä. Riidaksi asti olen yrittänyt selittää etteivät pienet taimivauvat osaa uida..
Kaikki viimeksi kylvetyt ovat itäneet hienosti. Ylimmässä kuvassa lobeliat, persiljat, myskimalva ja palavarakkaus.

Pelargonian pistokkaatkin jopa kasvaneet hieman purkituksen jälkeen. Usein jäävät pitkäksi aikaa juuria kasvattelemaan ja lehtien kasvu tyrehtyy. Olin laittaa ensin suurempiin ruukkuihin heti mutta sitten muistin tuon ja purkitinkin väliaikaisesti jugurttipurkkeihin.
Komposti (Biolanin pikakompostori) jämähti marraskuussa. Syötettiin likaa eikä pimeässä huvittanut tarpeeksi sekoitella. Kylmeni sitten kokonaan ja annettiin olla. Pari viikkoa olen seurannut lämpöä ja huomannut että se pikkuhiljaa on noussut.
- Toissapäivänä mittari näytti +15 astetta, kääntelin oikein kunnolla ja heitin mukaan reilusti käynnistettä.
- Eilen mittarissa oli +20 ja vein sinne muovipullollon täynnä kuumaa vettä. (siis en kaatanut vaan laitoin lämmikseeksi.)
- Yö oli kylmä. En ole vielä ehtinyt tarkistaa lämpöä mutta herättely jatkuu..

Ei mulla mittään

varsinaista asiaa ole. Kunhan muistuttelen että huomenna taas neulotaan. Helmis jo pelotteli ettei ehkä pääsekään paikalle, kai joku muukin on tulossa? Onhan?
Ja tätä puikoilla just nyt.
On niin mahtavaa lukea edellisen postin kommenteja ja aistia sitä ihanaa innostusta jonka välillä itsekin kokee kun näkee toisten aikaan saannoksia. Näitä näpertelybloggauksen parhaita puolia.
Ja pompulat, ovat olleet ahkerassa käytössä joka päivä. Lisää helmiä ja kuminauhaa ostoslistalla..

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Puutarhurin tiskipäivä

Joku fiksumpi pesisi nämä potit ja ruukut jo kesällä..

Vähemmän fiksut (ne luovat luomutarhurit) "unohtaa" ne taivasalle ja löydettyään ne lumen alta pesee ne vasta maaliskuussa.
Toinen satsi odottaa vielä maahan jäätyneenä irroittamista. Kokemuksesta tiedän että kiehuva vesi vedenkeittimestä on aika kätevä siihen hommaan.
Yksi luomupuutarhani ideologisia peruskiviä on ruukkujen ja taimipottien kierrätys. Maito- ja jugurttipurkit kaunistavat huushollin ikkunalautoja keväisin ja näitä potteja käyn dyykkaamassa viereisen hautausmaan roskiksista päiväkävelyllä.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Muistiin merkitään

Kylvöpäiväkirja 8.3.2009

Pelargoniat ja keijunmekot koulittu, myös omat pelargonian pistokkaat pääsivät multaan parin viikon vesilasijuurrutuksen jälkeen.
Basilikat kylvetty ruukkuihin ikkunalaudalle. Tyttärellä oma ruukku.keväisin ja näitä potteja käyn dyykkaamassa viereisen hautausmaan roskiksista päiväkävelyllä.

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Floppipökät

Aina vaan ei onnistu. Mikään.
Suunnitelmahan oli täydellinen. Suloinen oma pieni poikanen vailla lämpöistä villahaalaria tulevaksi talveksi. Ihanaa lankaa herkullisissa väreissä. Jopa mallitilkkuja neulottuna ja neulova äitee intoa piukassa.
Se niistä. Kattokaa itte.
Floppipökät
malli: (uskotteko jos sanon että ihan :D) omaKoko: ~ 80 cm
Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca, 6 eri väriä, yht n. 150g
Puikot: 3:n bampupyöröt ja sukkikset
  • Näettekö kuvassa haalarin? Juu, en jaksanut tuota pidemmälle.
  • Ne on ihan mahdottoman malliset. Ihan liian leveät ja löysät.
  • Lanka on kaikessa ihanuudessaan ärsyttävän liukasta. Moninkertaiset solmut ei pidä, lanka luikertelee löyhänä.
  • Langanvaihtokohdissa on omituisia löyhiä reikiä.
  • Arvatkaapa montako langanpäätä noissa on pääteltävänä. En uskalla edes laskea. (Ja tavoistani poiketen esittelen vielä viimeistemättömän neuleen, langanpäät on suurelta osin vielä päättelemättä ja pelkäänpä että sellaiseksi myös jäävät.)
  • Vyötäröresorista piti tulla niin korkea että olis pysyny pöksyt ylhäällä pelkällä sillä. No ei tullut ja lopulta laitoin sinne leveän vyörtärökuminauhan. Nyt se on paksu pökkelö.
  • Talvi on ohi. Lumet sulaa niin että suhina käy. Taatusti ovat pienet ensi talvena.
. . . . .
Kevättä rinnassa:
Nappasin Minnalta tälläisen mukaani, olen harkinnut ennenkin mutta nyt vasta uskalsin tarttua. Halukkaille tarjolla:
Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.
. . . . .
Hieman houkuttelisi Taikasormi-messutkin Tampereella, olisi oikein tarvettakin hankkia lankaa ja askartelutarvikkeita. Harkinnassa on kuitenkin pienimuotoinen yhden naisen boikotti. Jotenkin vaan ei huvita maksaa 9 euron sisäänpääsymaksua päästäkseen ostoksille. Varsinkaan kun mukana on vain muutama kiinnostava (lanka)kauppias.
. . . . .
Onneksi kuitenkin on jo perjantai. Huomenna on taas kivaa tiedossa ja tällä kertaa oikein extrakivaa. Tyrvään Neulojat tapaavat huomenna neuloen Kestokipinät-tapahtumassa. Tervetuloa mukaan!

torstai 5. maaliskuuta 2009

Pompulat

Neuleet on olleet jotenkin tahmeita pari viikkoa. On siellä jotain sukkaa, säärystintä ja mallitilkkua puikoilla ja viikon verran olen virkannut ikuisuusprojektiani, tytön päiväpeittoa.
Perjantaina ohi kulkiessani poikkesin askartelukauppaan ja koska siellä ei myyty etsimääni linolevyä (mistä sitä oikein saa?) ostin sitten läjän helmiä.
Kovin nostalgisissa tunnelmissa eilen illalla väänsin näitä. Näiden kuvien myötä lähetän terveisiä Minna-serkulleni, jolla oli lapsena paksut letit ja niissä oli aina tälläiset pompulat.
Minä kutsun vieläkin kaikkia hiushärpäkkeitä pompuloiksi. Koska ne froteelenkit tuli ja nämä hävisivät? Oliko se jo 80-luvulla? En millään muista ja olen niin korvesta kotoisin että sinne muutenkin tuli kaikki jälkijunassa.
Kaulanauhaa ja rannekoruja piti myös saada. Päällä on akuutti puutostila juuri näille väreille.
Samalla väänsin pussillisen turkooseja helmiä silmukkamerkeiksi. Näillekin on tarvetta, ne mun systeemit on olleet vähän noloja. Niin kauniita silmukkamerkkejä on netti pullollaan, mutta minua on häirinnyt se että myyntisettien merkit ovat aina samanlaisia. Minusta niiden pitää olla ehdottomasti erilaisia.
Miten näistäkin kuitenkin tuli samanlaisia. En tiedä. Kai se on jokin neuroosi.
Ja tälläinenkin neuroosi meillä. Roskiskuntoon luetut ja levinneet lastenkirjat (jotka on joskus vuonna kivi ja kirves hankittu kirjaston poistomyynnistä) saivat vielä uuden elämän. Kirjekuorina.
Näihinkin tulee himo. Roskapaperit ja pakkaukset näkee nyt potentiaalisina kirjekuorimatskuina. Mitään ei enää raaskisi heittää pois. Ukkokulta huokailee raskaasti, olen raivostuttava hamsteri.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Multaan

Kylvöpäiväkirja
1.3.2009
Kylvetty ahkerat ruusuliisat ja riippupetuniat.
Edit: sekä paprika, persilja, punainen lobelia, palava rakkaus ja vaaleanpunainen myskimalva
Pelargoniat n. 5 senttisiä napakoita taimia, koulittava pian.
Keijunmekoista vihdoin itänyt (vain!) 4 kpl.
Kylmäkäsitellyt:
5 pv lämmintä ja pimeää + 3 viikkoa viileää, kunnes huomasin että oli vetänyt vanhassa autotallissa pakkasen puolelle. Nostin astian sisälle ja parissa päivässä patjarikko iti. Syysleimun siemenet sen sijaan homehtuivat. Ne näyttivät ennen kylmäkäsittelyä minusta siltä että olisivat itäneet mutta kiltisti kiikutin ne kuitenkin kylmään. Ois varmaan pitänyt luottaa omaan vaistoon...